sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kätilö – Katja Kettu

Nimi: Kätilö
Tekijä: Kettu Katja
Julkaisu      WSOY 2011
Sivuja 348
Luettu: 08/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

Kätilö kertoo lappilaisen kätilön ja SS-upseerin hyvin erikoisen rakkaustarinan. Samalla se kertoo tapahtumista Lapin sodan kynnyksellä ja siitä mihin kaikkeen ihminen pystyy jos on pakko.

Tämä kirja vetää melkein sanattomaksi. Lukemisen jälkeen on hämmentynyt ja jotenkin tyhjä olo. Kirja on myös rakkauskertomus jollaista en olisi voinut kuvitellakaan. Päähenkilöiden teot ovat järkyttäviä ja motiivit ajoittain hyvinkin hämmentäviä. Kieli on roisia, suorastaan brutaalia. ”Rumia sanoja” sanotaan suoraan ja paljon. Välillä koko tarina vain inhottaa. Samalla tekstissä on jotain mystisen kiehtovaa ja vangitsevaa. Tässä ei hienostella eikä puolustella, asiat sanotaan niin kuin se on. Tunne on tunne riippumatta pahoittaako joku siitä mielensä. Henkilöt ovat juurikin sellaisia kun kirjailija on halunnut, eikä heidän tarkoituksensa ole miellyttää lukijaa. Tässä kerrotaan tarina ja lukija jää sitten miettimään mitä siitä ajattelisi. Pakko ihailla Katja Ketun rohkeutta ja suoruutta. Teksti on haastavaa ja osa murresanoista täysin tuntemattomia. Samalla siinä on jotain runollista. Kielikuvat on äärettömän mielenkiintoisia.

Takakannen tekstistä huolimatta minulle jäi epäselväksi minkä verran tarinassa on oikeasti totta, mutta historiallisesti kyseinen ajankohta on kiinnostanut minua aina. Ketun kuvaus saksalaisten toimista Lapissa oli järkyttävää, mutta samalla mielenkiintoista. Tuollaista toimintaa oli muualla, joten hyvin sitä olisi voinut olla täälläkin, vaikka pahalta tuntuukin.  Tarina herätti uteliaisuuden etsiä lisää tietoa.

Yhteenveto: Hämmentävä tarina, joka jää pyörimään mielen sopukoihin. Eikä vain tarina, vaan kirjailijan tapa kertoa tarinaa, sanat. Herkille lukijoille en tätä suosittele. Aihe on rankka, eikä päähenkilöiden rakkaustarina ole todellakaan mikään kaunis satu. Murteen takia teksti on ajoittain hyvinkin haastavaa luettavaa ja joitakin murresanoja piti käydä erikseen tarkistamassa. Ei mikään kevyt ja rentouttava tarina vaan paikoin hyvinkin ahdistava. Silti lukukokemuksena arvokas.

Elokuvaa en ole vielä nähnyt, ja voi olla etten ihan vielä sitä haluakaan nähdä. Annetaan ajan kulua ja ajatusten tasoittua hetki.

5 kommenttia:

  1. Todella haastava tarina. Lukemisesta on jo niin kauan, että olen piakkoin menossa elokuviin ja uskon, että Krista Kosonen on oikea valinta pääosan esittäjäksi :)

    VastaaPoista
  2. Jokin tuossa kirjassa suorastaan pelottaa. Minulla on se ollut e-kirjana koneella jo pitemmän aikaa, mutta en ole arvannut edes silmäillä sitä.Luen kaikki arvostelut siitä mitä vastaan tulee, mutta ei auta. Ehkä se joskus tulee luettuakin.

    VastaaPoista
  3. Tämä on oikeasti kirja joka pelotti ja lukiessa ainakin minua ahdisti ja inhotti. Välillä piti pistää kirja kiinni ja ajatella jotain ihan muuta. Sen lisäksi teksti on haasteellista lukea ihan tuon murteenkin takia. Silti olen hyvilläni, että luin, tämä on jotain niin erilaista. Välillä teksti on huikean hienoa ja runollista. Toisaalta, toista samantyyppistä kirjaa en halua lukea, tämä olkoot ainutlaatuinen kokemus joka jäi pyörimään mielessä vahvasti.

    Suosittelen lukemaan jos et ole liian herkkä.

    VastaaPoista
  4. En ole ollut aiemmin varma, haluanko lukea tämän kirjan, mutta kirjoituksesi perusteella minun on ehdottomasti tehtävä se on jossain vaiheessa. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!